fisven

Helda

Helsingin yliopiston avoin julkaisuarkisto
 

Hämeenmaalta Jamalille: kirja Tapani Salmiselle

Kokoelman pysyvä URL-osoite

http://hdl.handle.net/10138/342349

Selaa

Viimeksi lisätyt

Näytetään 1 - 20 / 37
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    Kukkia jostain kaukaa
    (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022) Saarikivi, Janne
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    Ненецкие языки : современные меры их поддержки
    (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022) Puškareva, Elena
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    Ngesiko’ Laptander’s Pi’ sarma khnytabts
    (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022) Laptander, Roza
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    Торава Тапани!
    (2022) Pjak, Inna; Agičeva, Oktjabrina
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    Die karitiven Formen des Waldenzischen
    (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022) Siegl, Florian
    Forest Enets has two caritive derivations (Sorokina 2010: 148–150; Siegl 2013: 170–172) which, so far, were covered comparatively shallowly. The central task of this study is to delimit the morphosyntax of the verbal -ši and the nominal caritive -šuđ derivations with a short note on functionally and etymologically similar categories in Tundra Enets and Tundra Nenets. Furthermore, the morphosyntactic properties of the Forest Enets nominal caritive will be discussed with special reference to other participant-oriented adjuncts (Himmelmann & Schultze-Berndt 2005) such as essive, benefactive and comitative derivations.
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    Linnut hantien arjessa, folkloressa ja mytologiassa
    (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022) Salo, Merja
    Tässä artikkelissa pyrin esittämään lintujen merkityksen hanteille mahdollisimman monipuolisesti. Käyttämistäni etnografisista lähteistä ei aina käy kovin hyvin ilmi, mihin etniseen ryhmään tiedot liittyvät. Usein on kyse enemmänkin areaalisista yhteyksistä; asuinpaikan luonto on ratkaiseva tekijä, ei niinkään ihmisten puhuma kieli. Niinpä minäkin kerron myös naapurikansojen, etenkin mansien, komilaisten ja selkuppien suhteista eri lintulajeihin. Varhaisten aikojen tutkijoiden matkakuvauksissa ei juurikaan kerrota heidän Siperiassa näkemistään linnuista lajin tarkkuudella. He keskittyvät kertomaan tutkimuskohteina olevien kansojen nisäkkäiden metsästyksestä ja kalastuksesta tai jopa omista saaliistaan. Monet perin maskuliiniset aiheet ovat viime vuosikymmeninä täydentyneet ahkerien naistutkijoiden aikaansaannoksilla, jotka tuovat paremmin esiin henkistä perintöä ja erilaisia ulottuvuuksia perhe-elämässä ja sosiaalisissa suhteissa.
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    On Enets intonation patterns of Enets-Russian bilinguals
    (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022) Pleshak, Polina
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    Tracing Metrical Skills in North Samoyedic Sung Expression
    (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022) Niemi, Jarkko
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    On the semantic distribution of copular verbs in Tundra Nenets
    (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022) Mus, Nikolett
    It is well known from the literature that sentences with nominal, adjectival, and adverbial predicates in Tundra Nenets involve the use of copular or copula-like verbs (namely ŋa-, me- tara-, xæ- (xăja-)), at least under certain grammatical conditions. Tundra Nenets existential clauses, in addition, contain a copula-like (so-called existential) verb (tăńa-). Even though the copulas are already identified in the language, and the behavior of the various copular elements is well-documented and described, certain distributional aspects of copulas are not indicated in the existing literature. The present paper is devoted to clarify some cases of the (semantic) distribution of copular verbs in Tundra Nenets that have not been affected in detail so far. My goal is (i) to resolve certain seemingly exceptional cases that show difference from the pattern indicated in the literature, and (ii) to add further observastions to the discussion. The topics covered in the present paper are the followings: the use of the copulas ŋa- vs. tara- in clauses with NP/AP predicates; the distribution of the copulas ŋa- vs. me- in locative clauses, and the copula-distribution in locative and existential clauses.
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    Unkarilainen vanha säkeistölaulu ja sen melodisen syntaksin subarktinen tausta?
    (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022) Leisiö, Timo
    Kielen pohjana on kielioppi ja kieli konkretisoituvat puhumalla. Laulu konkretisoituu musiikiksi melodisten ja rytmisten kuvioiden avulla laulamalla, jolloin sen pohjalla ei voi olla kielioppi vaan musiikkioppi. Vaikkei musiikki ei ole kieli, senkin pohjana on sisäisesti looginen sääntöjärjestelmänsä eli syntaksinsa. Tässä kirjoituksessa kohteena on melodian rakentumisen pohjalla oleva säännöstö, jolloin rytmiikkaan liittyvät seikat jäävät huomiotta. Kysymyksenä on, miksi unkarilaisen lauluopin syntaksissa on piirteitä, jotka yhdistävät ne enemmänkin samojedeihin ja eteläsaamelaisiin kuin pelkästään obinugrilaisiin tai mareihin? Tarkoittamani piirteet liittyvät unkarilaisten nelisäkeisen laulun siihen genreen, jonka kuka tahansa tunnistaa unkarilaiseksi, koska esisäeparin pentatoninen melodia kertautuu muunneltuna yleensä viittä sävelaskelta alempana. Lauluja leimaavaa “kvinttisiirtymää” on arveltu unkarilaisen laulun suomalais-ugrilaiseksi piirteeksi. Analyysin kohteena ei kuitenkaan ole itse siirtymä vaan pienempi syntaktinen piirreryhmä melodiassa, ryhmä, jota ei heti voi kuvitella löytyvän neljän loppusoinnullisen säkeen muodostamasta unkarilaisesta säkeistölaulusta. Analyysi päätyy näkemykseen, jonka mukaan keskieurooppalaistuneen nelisäkeisen riimillisen laulun melodisessa syntaksissa on piirteitä, jotka näyttävät palautuvan pohjoisen Euraasian esiuralilaiseen laulutraditioon. Yleisenä lähtöoletuksena on, että unkarilaisten varhaiset esivanhemmat elivät Uralin eteläosien alueilla ja puhuivat kantauralia ja eri vaiheiden jälkeen monelta suunnalta vaeltaneet populaatiot olivat asettuneet 800-luvun kuluessa keskiseen Eurooppaan, Karpaattien länsipuoliselle alankoalueelle, jossa muodostui kulttuurisesti suhteellisen homogeeninen unkarinkielinen yhteiskun-ta. Unkarilaisen kulttuurin kehkeytymiseen liittyy keskenään ristiriitaisia tulkintoja (ks. esim. Bálint 2010), mutta oleellista on vanhimman kulttuurin keskeisten ainesten yhteydet monien uralilaisia kieliä puhuvien väestöjen aineksiin.
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    Календарное время северных самодийцев
    (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022) Leisiö, Larisa; Lublinskaya, Marina
    In this paper we discuss the names of the periods of the annual cycle of the Northern Samoyeds, the words for year, the seasons and the months. We show that these names are nature-centered and that the symbiosis with nature was the basis of life and livelihood of the Northern Samoyeds.
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    Kamas malmi ‘husband of daughter or younger sister’
    (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022) Klumpp, Gerson
    This article presents an etymology for the currently unetymologized Kamas kinship term malmi, in older sources manmi, meaning ‘husband of daughter or younger sister’. It is suggested that the term is a compound made up of the two Proto Samoyed in-law terms *wänə̑, meaning ‘in-law’, and *wijə̑, meaning ‘son-in-law’.
  • Pienoiskuva
    TietueOpen Access
    Forest Enets and Tundra Enets : how different are they and why?
    (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022) Khanina, Olesya; Shluinsky, Andrey
    With this paper, we aim to summarize linguistic facts on the similarity or the difference between the two Enets lects. Indeed, a full account of the linguistic differences between the two Enets has never been provided. Scholars of Enets have referred to a handful of evident diverging reflexes of Proto-Northern-Samoyed phonemes and a dozen of non-cognate lexemes with identical meanings, without going any further (Prokof’ev 1937; Tereščenko 1966; Helimski 1984/2000). The grammatical features of Forest and Tundra Enets have never been systematically compared.