Valtiotieteellinen tiedekunta
Permanent URI for this collectionhttp://hdl.handle.net/10138/18098
Browse
Recent Submissions
Item Testataan embargoa ilman julkaisulupaa : ETHESIS2-736(Helsingin yliopisto, 2024-10-29) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTällä tutkielmalla on embargo ja ei julkaisulupaa.Item Ei julkaisulupaa, embargo(Helsingin yliopisto, 2024-10-18) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTestataan arvosanaa 0Item Julkaisulupa, embargo(Helsingin yliopisto, 2024-10-18) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTennistestauksen Grand SlamItem Julkaisulupa, ei embargoa(Helsingin yliopisto, 2024-10-18) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTenniksen Grand Slam 2Item Ei julkaisulupaa, ei embargoa(Helsingin yliopisto, 2024-10-18) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTestaan eriäviä arvioitaItem Wimbledon(Helsingin yliopisto, 2024-10-08) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenWimbledonItem Testataan tennistä vielä kerran(Helsingin yliopisto, 2024-10-08) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenOppimista syntyy motivaation, tarkkaavaisuuden ja muistin yhteistoiminnasta. Oppimista voi myös tehostaa erilaisilla menetelmillä.[3] Ihminen oppii tietoja ja taitoja säilömällä niitä pitkäkestoiseen muistiinsa, joka sijaitsee hajautettuna koko aivokuoren alueen hermoverkossa. Aistiärsykkeet ja muut asiat tallettuvat aluksi työmuistiin, jolla on hyvin pieni kapasiteetti. Suurin osa etenkin aistimuistien vastaanottamasta tietomäärästä katoaa välittömästi. Oppimisen yhteydessä työmuistin kapasiteettia voidaan jatkaa muistiinpanojen avulla. Opittaviksi tarkoitetut asiat siirtyvät työmuistista pitkäkestoiseen muistiin kertaamisen tai fyysisen harjoittelun avulla. Pitkäkestoisen muistin kapasiteetti on ääretön, minkä ansiosta oppimista voi tapahtua loputtomasti. Kyky painaa mieleen uusia asioita heikkenee kuitenkin lapsuuden jälkeen.[4] Oppimisen edellytys on se, että ihmisellä on motivaatiota eli pitkäkestoista kiinnostusta, innostusta, itse asetettuja tavoitteita ja suunnitelmia. Oppimisen motivaatio on sitä, että aivojen palkkiojärjestelmä palkitsee hyvällä mielellä ja mukavalla ololla oppijan, joka huomaa oppineensa ponnistelujensa seurauksena. Kun oppijalle kertyy paljon myönteisiä oppimiskokemuksia, hän on valmis tekemään kovaakin työtä oppimisen ja siitä seuraavan sisäisen palkkion eteen. Oppimismotivaatiota voidaan myös yrittää lisätä ulkopuolelta käsin palkkioiden ja rangaistusten avulla. Ulkoisen motivaation avulla voidaan yrittää kasvattaa oppijan sisäistä motivaatiota, mutta ulkoisella motivaatiolla on myös havaittu olevan kielteinen vaikutus sisäiseen motivaatioon.[5] Oppimisen tehostamiseksi käytettyjä menetelmiä ovat esimerkiksi oppimisen hajauttaminen eri päiville, taukojen pitäminen, testaaminen ja siihen liittyvä opitun kertaaminen, miksi-kysymysten esittäminen sekä eri aistien käyttö kuten näköaistin käyttäminen miellekarttojen ja muiden kuvien piirtämisessä sekä kuuloaistin käyttäminen lorujen ja laulujen kautta.[6]Item Testataan valtiotieteellisen tutkielman arviointia : onko meilla kuusi arvioinnin osa-aluetta ja millä nimillä?(Helsingin yliopisto, 2024-10-08) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTestataan valtiotieteellisen tutkielman arviointiaItem Testitallennus, ei julkaisulupaa ja ei embargoa(Helsingin yliopisto, 2024-10-04) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenLorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint occaecat cupidatat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum.Item Testataan tikettiä ETHESIS2-632(Helsingin yliopisto, 2024-10-02) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTestataan tikettiä ETHESIS2-632Item Testi tutkielma(Helsingin yliopisto, 2024-09-30) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTesti tutkielmaItem Test thesis(Helsingin yliopisto, 2024-09-30) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTest thesisItem Testataan tikettiä ETHESIS2-551 / arvosanaehdotus -välilehden otsikot(Helsingin yliopisto, 2024-09-25) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTestataan tikettiä ETHESIS2-551 / arvosanaehdotus -välilehden otsikotItem Testataan tikettiä ETHESIS2-551(Helsingin yliopisto, 2024-09-20) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTestataan tikettiä ETHESIS2-551Item Testataan zip tiedostoa(Helsingin yliopisto, 2024-09-12) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTestataan zip tiedostoaItem Testataan tutkielman tiedoston vaihtamista(Helsingin yliopisto, 2024-09-03) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTestataan tutkielman tiedoston vaihtamista ja tiedoston vientiä Heldaan.Item Testataan tikettiä ETHESIS2-551(Helsingin yliopisto, 2024-08-07) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenTestataan tikettiä ETHESIS2-551 ja muutokset odottavat hyväksyntää painiketta.Item Testataan koko prosessin läpiviemistä ja palauttamista luonnostilaan(Helsingin yliopisto, 2024-08-07) Valtsikka, Valpuri; Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta; University of Helsinki, Faculty of Social Sciences; Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakultetenSOSIAALITIETEIDEN MAISTERIOHJELMA Valmistuttuasi voit työskennellä yhteiskunnallisen suunnittelun ja kehittämisen parissa, sosiaalityöntekijänä, tutkijana, konsulttina tai asiantuntijana. MIKSI SOSIAALITIETEIDEN MAISTERIOHJELMAAN? Ohjelmasta valmistuneena sinulla on vahva yhteiskuntatieteellinen yleisosaaminen. Se tarjoaa välineet yhteiskunnallisten muutosten sekä yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen ymmärtämiseen ja analyysiin. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden erikoistua polttavien yhteiskunnallisten kysymysten ja ongelmien, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tai rikollisuuden torjunnan asiantuntijaksi. Sosiaalitieteiden maisteriohjelma sopii kaikille yhteiskunnasta ja sen ongelmien ratkaisemisesta kiinnostuneille. Sosiaalitieteiden maisteriohjelma sisältää seitsemän opintosuuntaa: kriminologia, kulutus yhteiskunnassa, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, väestötiede ja yhteiskuntapolitiikka.Item Kommunernas förberedelser inför välfärdsområdesreformen : Omgivningsfaktorernas betydelse i förberedande planering(Helsingin yliopisto, 2024) Degerlund, TuaFöreliggande studie är en kvalitativ dokumentanalys, vars syfte är att undersöka hur kommunerna har förberett sig inför välfärdsområdesreformen, hur man planerat anpassning inför omstruktureringen på lokalnivå, och vad som kan förklara eventuella variationer mellan kommunerna. Studerade dokument är kommunstrategier samt budget och ekonomiplaner från tre urvalskommuner inom Västra Nylands välfärdsområde. Strategin är ett arbetsverktyg för att leda kommunen och för att planera och bygga framtiden. I bästa fall är strategierna riktlinjer för kommunens verksamhet och syns i den dagliga verksamheten och i kommunens beslutsfattande. Kommunernas verksamhetsmiljö är färgad av kommunernas mål, lagstadgade uppgifter och politiska mål. För att tillgodose och utvärdera dessa behov skapar kommuner strategier för att styra verksamheten för de kommande åren. Kortare handlingsplaner, till exempel budget och ekonomiplaner, används för att genomföra den kommunala strategin och andra program. Då social- och hälsovårdstjänsterna har svarat för cirka hälften av kommunernas verksamhet antas en reform i storlek med vårdreformen fordra en viss strategisk planering och anpassning. Forskningsfrågorna har formulerats: 1) Har kommunen i sin strategi lyft fram eventuell anpassning inför reformen? 2) Har kommunen i sin budget och ekonomiplan lyft fram eventuell anpassning till följd av välfärdsreformen? Forskningsresultaten stödjer kontingensteorins idé om att varje kommun verkar var för sig i sin unika verksamhetsmiljö, där även praxis och prioriteringar som understryks och poängteras i strategier och planer beror på kommunernas kontingensfaktorer. Resultaten visar, att strategin inte är det verktyg i vilket man öppnar upp för exakta anpassningsåtgärder.Item Populismi suomalaisten puoluejohtajien vaalipuheissa : Retorinen analyysi(Helsingin yliopisto, 2024) Nieminen, JaakkoKansainvälisessä tutkimuksessa populismi on liitetty erilaisiin poliittisiin liikkeisiin oikealta vasemmalle. Suomalaisen politiikan kentän osalta populismiin keskittyvä vertaileva tutkimus on kuitenkin jäänyt vähäiseksi perussuomalaisten oikeistopopulismia lukuun ottamatta. Tutkielmani pyrkii tarjoamaan vastausta tähän tutkimukselliseen katvealueeseen käsittelemällä kotimaisten poliittisten puolueiden retoriikkaa oikealta keskustan kautta vasemmalle. Tarkoitukseni on selvittää, millaisin retorisin keinoin ja missä määrin Suomen eduskuntapuolueiden puoluejohtajat performoivat populistista tyyliä. Tutkielman aineistona toimivat vuoden 2021 kuntavaalien yhteydessä pidetyt kahdeksan suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajan esiintymiset. Puheiden sisältämää retoriikkaa lähestytään tässä työssä Ernesto Laclaun populismin logiikkaan perustuvan ajattelun avulla. Täydennän tulokulmaani Benjamin Moffitin tunnetuksi tekemällä poliittisen tyylin käsitteellä, pystyäkseni kartoittamaan puheiden sisältämää populistista retoriikkaa laaja-alaisesti. Käytän aineiston analyysissä työkaluina neljää populistiselle retoriikalle ominaista trooppia: katekreesia, synekdokea metaforaa sekä paradiastolia. Näiden kielikuvien avulla olen nimennyt puheiden sisältämiä retorisia liikkeitä. Valitsemistani troopeista kolme ensimmäistä juontuvat suoraan Laclaun tulkinnasta. Paradiastolin osalta olen laajentanut tulkintaa Quentin Skinnerin (2002) ajatteluun perustuen, Emilia Palosta (2019) mukaellen. Esittelen tutkielmassani puheiden sisältämiä populismille ominaisia keinoja konkreettisten, aineistosta poimittujen esimerkkien avulla. Tämän lisäksi visualisoin analyysin tuloksia kehittämäni populismin määrää sekä tyyppiä osoittavan kuvaajan avulla. Esitän tutkimustuloksina populismin määritelmän täyttyvän viiden puheen osalta. Kokoomuksen Petteri Orpon käyttämä retoriikka on kahdeksasta puheenjohtajasta eniten populistista. Retoristen kielikuvien lisäksi Orpo performoi populistista tyyliä luomalla voimakasta vastakkainasettelua poliittisen oikeiston ja vasemmiston välille sekä rakentamalla uhkakuvia Suomen tulevaisuuden suhteen. Toinen merkittävästi populistista retoriikka sisältävä esiintyminen on perussuomalaisten puheenjohtajana toimineen Jussi Halla-ahon puhe. Hän luo uhkakuvia perussuomalaisille tyypilliseen tapaan muun muassa pelottelemalla EU:n yhteisvelalla sekä rakentamalla vastakkainasettelua suomalaisten sekä muiden ihmisten välille. Vihreiden puheenjohtajana toimineen Maria Ohisalon puhetta lukuunottamatta jokainen puhe sisältää populismille ominaisia kielikuvia. Ohisalon lisäksi RKP:n Anna-Maija Henrikssonin sekä SDP:n Sanna Marinin puheet eivät täytä populismin tulkinnallisia määreitä tyylin osalta, vaikka ne sisältävät yksittäisiä populismille ominaisia retorisia trooppeja. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa tarkastellaan populismin ilmenemistä laaja-alaisesti koko suomalaisessa puoluepolitiikassa. Tulevan tutkimuksen tulisi keskittyä puolueiden vaalimenestyksen ja populistisuuden korrelaation pohtimiseen, huomioiden populismin erilaiset tyypit. Toinen kiinnostava tutkimusaihe olisi poliittisten esiintymisten tutkiminen niiden visuaalisten sekä dramaturgisten elementtien osalta - populismin performatiivisuuden analysointi retoriikkaa laajemmin.